Hetken olin ilonen ja kaikkee mutta taas sain niiiin kivan viestin mikä sai mut itkemään..Miks en pysty päästää irti miks en voi vaan jatkaa eteen päin yksin?!?miks pahotan mieltäni tahallaan uudelleen ja uudelleen saman jätkän takia.Tahon päästä yli mutta mä en pysty.
Sen tiedän että aion pysyä sinkkuna enkä päästä KETÄÄN liian lähelle tai ylipäätänsä.Rupeen vaikka harrastamaan sitä helvetin huoraamista mikskä mua on koko aika luultu!mä en enää jaksa esittää ilosta ja että kaikki on hyvin.mä en jaksa enää piilottaa mun todellisia tunteita.Todellisuudessa tahtoisin itkeä koko aika ja nukkua paha olo pois.Mutta se ei vaan onnistu koko aika joku tahtoo että teen JOTAIN.Mutta musta ei ole tekemään mitään..Mulla ei ole voimia.Mä en jaksa enää mitään.
Satutan ehkä itteäni jo tietoisesti henkisesti että tietoisin olenko edes elossa enään.Päiväni on aina tätä herään,koneelle,kouluun,kotia,koneelle,nukkumaan..
Mun elämässä ei tapahdu mitään jännää.Mun elämä on yhtä toikkosta koko aika.
Miks mulla on hirveet kriteerit siitä millasen jätkän haluan?!?tai miks mulla on hirveet kriteerit itteeni kohtaan?!En kestä itseäni tän näkösenä ja haluan ihanan,huolehtivan,täydellisen prinssin itselleni ja tahdon itteni ties millaseks mutta siihen en onnistu sormia napsauttamalla tai ikinä en pysty edes muuttumaan sellaseks.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti